Talvinen Ohrapuuro | Resepti

Olen aina ollut aamupalaihminen, ja puuro on edelleen suosikkini. Mutta jotta aamurutiinit eivät aina maistu samalta, tykkään vaihdella viljoja ahkerasti. Näin joulun aikaan onkin hyvä kaivaa reseptiarkistosta ohrapuuro, sillä se on aattoisen riisipuuromme isoäiti.

Tiesitkö, että että vielä 1900-luvun alussa valkea riisi oli arvokas raaka-aine, joka levisi säätyläisten kautta maaseudulle? Ei ollut tavatonta ollenkaan, että joulupuuro keitettiin ohrasta, mutta pyhien kunniaksi se tehtiin veden sijasta maitoon. Meidän keittiössä riisipuuro on jouluaaton ja joulupäivän aamuherkku, mutta ohrapuuroa nautimme pitkin talvea. 

Puuron voi keittää ohrasuurimoista, rikotuista ohrasuurimoista tai ohrahelmistä. Itse tykkään jälkimmäistä eli suurimo on hiottu pyöreäksi ja siinä on pehmeämpi purutuntuma. Toki jos haluat täysjyvää, tällöin esimerkiksi esikypsytetty kokonainen ohrasuurimo on hyvä valinta arkeen. Täysjyväohrapuuroa keittäessä on hyvä haudutella puuroa vartti pidempään.

Ohrapuuron voi joko tehdä uunissa tai liedellä, ja tämän suhteen onkin alueellisia perinnejakoja. Arkena tykkään keittää puurot liedellä, ja tätä varten liotan ohran yön yli. Teen näin myös ohrahelmien kanssa, koska tällöin puuroon tulee erityisen pehmeä purutuntuma.

Ohrapuuro liedellä | Resepti

Parasta ohrapuurossa on hieman pähkinäinen maku ja purutuntuma. Tykkään lisätä puurooni erilaisia tekstuureita pähkinöillä ja kuivatuilla marjoilla.

AINEKSET

• 2 dl ohrahelmiä
• 1 litra maitoa
• 1 tl suolaa

Kylmää vettä ohran liottamiseen yön yli. 

TEE NÄIN

Laita ohra likoamaan edeltävänä iltana keskikokoiseen kulhoon ja peitä liinalla. Aamulla kiehauta maito paksupohjaisessa kattilassa, ja lisää huuhdotut ohrahelmet tai -jyvät. Anna puuron porista hiljaa kannen alla n. 40-60 minuuttia ohravalinnastasi riippuen. Muista hämmentää puuroa ajoittain, ettei puuro ota pohjaan kiinni. Lopulta lisää suola, kun puuro on pehmeää.

Tarjoile ohrapuuro hunajan, voisilmän, kuivattujen marjojen ja pähkinöiden kera.

Ohran suosio ja epäsuosio

Ohra on yksi vanhimmista viljoista einkornin ja emmervehnän lisäksi, ja sen juuret löytyvät Lähi-Idästä (9000-10 000 eaa). Vaatimaton ohra menestyi hyvin pohjoisessa, ja se onkin historiallisesti ollut erittäin tärkeä vilja talonpoikaispöydissämme.

Huolimatta ohran hyvistä ravintopuolista, ei sitä ehkä arvosteta tarpeeksi nykyaikana. Koska se liian pitkä kypsymisaika. Tuotekehitys on ohrankin kanssa tuonut nopeampia vaihtoehtoja kokeille, joten ei se ajasta voi olla enää kiinni.

Mielenkiinnosta piti kaivella, miten ohran suosiolla oikeasti menee. Me suomalaiset olemme ruiskansaa, mitä tilastoihin on katsomista. Vuonna 2020 suomalaiset kuluttivat ruista 15,4 kiloa henkeä kohden kun taas häntäpään ohraa vain 1,8kg/henkilö. Se on 2% koko viljasaldosta eli todella vähän. Riisikin on ajanut ohran ohi, sitä meillä kulutetaan n. 7 kiloa henkiöä kohden. Lisää ohraa siis pöytään!